PERILLÄ OLLAAN

Nyt on jo yksi yö takana täällä jenkkien puolella ja tietenkin vähän toi jetlag painaa päälle, ja tuli herättyä jo siinä vähän ennen viittä. Päätin nyt sitten avata koneen ja tulla kirjoittelemaan vähän kuulumisia tänne bloginkin puolelle.

Tarkoituksena oli ehtiä kirjoittaa vielä yksi postaus ennen lähtöä, mutta se jäi sitten kaikkien kiireiden takia, joten kirjoitan tässä postauksessa sekä lähdöstä, että ensimmäisestä päivästä täällä valtameren toisella puolen.

Elikkäs, jos ihan aloitetaan sieltä Suomen puolelta. Mulla oli siis lähtö tosiaan eilen (tiistaina). Kuudelta nähtiin muiden vaihtareiden kanssa Helsinki-Vantaa lentokentällä ja 7.45 lähti kone kohti Tukholmaa ja sieltä jatkettiin vielä Newarkin lentokentälle. Meillä kävi Nacelin oppilailla vielä sellanen tuuri, että lennettiin Sannin kanssa yhessä koko matka ja saatiin vielä Ainokin samalle leirille, tosin Aino tuli tänne Oslon kautta. Annika saapuu tänne tänään ja Reeaakin nähtiin eilen. Joten olen kyllä todella tyytyväinen, että sain nähdä heitä kaikkia vielä ennen varsinaisen vaihtovuoden alkua!

No jännitikö mua sitten lähteä? Voin vastata ihan rehellisesti, että jännitti. Jänitti ja pelotti, jännittää vieläkin. Oli ihan todella outoa lähteä ja en vieläkään ole oikein sisäistänyt sitä, että täällä ollaan nyt sitten oikeasti se 10 kk. En tule varmaan vielä lähi viikkoinakaan tätä asiaa ymmärtämään, mutta kai se tajuaminen sitten jossain vaiheessa iskee. No mutta, monien kyynelien ja halusten jälkeen kävelin turvatarkastuksen läpi ja sen jälkeen on ollut jo paljon parempi olo. Pahinta oli varmaan se odottelu maanantaina. Tiesin, että kohta se on sanottava heipat äitille, sisaruksille ja kavereille, ja tiistai aamuna vielä isille. En edes itse tajunnut mitä oli tapahtumassa. 10 kk tuntuu jotenkin niin pitkältä mutta samalla niin lyhyeltä ajalta. Päätin nyt kumminkin, että viikko kerrallaan mennään ja rauhassa nautin joka ikisestä hetkestä. Jos ajattelen liikaa tulevaisuuteen, mulla tulee ihan tosi ahdistava olo, joten parempi vaan ajatella pari päivää eteenpäin. :)

Pakkaaminen oli varmaan kamalinta ikinä. Jotenkin ajattelin, että se olisikin todella helppoa ja helposti saan jätettyä sinne 5 kiloa tyhjää tilaa niin, että voin sitten täällä shoppailla niin paljon kun haluan, mutta ei. En ymmärrä miten kaiken voi saada mahtumaan?? Mulla oli tänne tulessa laukut aivan täynnä. Matkatavaroihin tungin kaikkea mahdollista ja ylipainoa oli varmasti muutamakin kilo. Joten, päätettiin mun vanhempien kanssa, että ostan täältä sitten uuden matkalaukun ja tungen sinne sitten ostokseni täältä! Mun mielestä ihan kiva solution, koska mulla ei oikeasti ole paljon edes mukana ja extra matkalaukku maksaa vain joku 30-40 dollaria (yli painorajojen painava laukku sen 100-150 dollaria joten)! Karkit ja tuliaiset painaa varmasti puolet mun laukun painosta, joten sinne ei jäänyt paljon varaa vaatteille ja kengille. :D Nyt mun pitää vain metsästää jostain mulle matkalaukku niin sitten ei ole enää mitään murehdittavaa.

Perheen kanssa ollaan oltu paljon yhteyksissä ja vaikuttavat ihan tosi mukavilta ja ihanalta ja sopii tosi hyvin mulle! Mulla kävi vielä sellanen juttu, että mun hostperhe on itse tulossa New Yorkiin lauantaista keskiviikkoon, vaikka mun pitäisi lentää sinne jo lauantaina, joten jäänkin sitten kauemmaksi aikaa tänne Soft landing campille ja lennän sitten vasta 2.9 Minnesotaan. Ihan kiva se on jäädä tänne Nyciin pidemmäksikin aikaa, ei mua kyllä yhtään haittaa. :D



SOFT LANDING CAMP DAY 1

Kun saavuttiin Newarkin lentokentälle, niin ensin piti tietenkin mennä tullin läpi ja siinä oli mukavasti odottelua... Vaikka meillä on American VISA, niin ei päästy kyllä yhtään nopeammin. No, kun sitten vihdoin päästin hakemaan laukut, niin meitä odotti campin leirinohjaajat ja mentiin pienemmällä porukalla nopeasti subin kautta hakemassa vähän ruokaa ja sieltä hotelille. Mä olin syönyt niin huonosti koko päivän, että mulla oli todella heikko ja paha olo ... Eli en saanut hirveästi siitä subista syötyä ja seuraava ruokailu oli vasta 5 tunnin päästä. Sillonkin söin vaan vähän jotain salaattia. Täällä campilla nää ruokailut on mun mielestä tosi huonosti organisoitu, koska tässä lähellä ei missään ole kauppaa tai mitään paikkaa mistä sais ruokaa, ja saadaan ainoastaan aamupala hotelilla. Mutta ajattelin, että ostan sitten tänään Nycistä eväitä, jotka voin tuoda tänne hotelille, että olisi aina jotain syötävää tarjolla!

Nukutaan 2-3 hengen hotellihuoneissa ja mun kanssa samassa huoneessa nukkuu yksi saksalainen tyttö. Vaikuttaa kyllä tosi mukavalta ja silleen ihan hyvä, että puhuu saksaa eikä ruotsia, niin sitä englantiakin tulee puhuttua!

Tälleen yleisesti on kyllä mennyt ihan hyvin tähän asti ja onhan tää tietty totuttelua mutta kai se siitä pikku hiljaa alkaa rullamaan. :)

DAY 2

Tällä hetkellä olen siis vielä sängyssä ja kohta menossa aamupalalle. Tänään on ensin vuorossa 2 tunnin info ja sen jälkeen lähdetään New Yorkia kohti. Tänään lähetään Upper Manhattanille, eli vuorossa nähtävyykisä & shoppailua, ihanaa!!

Kuulumisiin!